Heippa taas !!

Meillä täällä on aivan poikkeuksellisen rauhallista. Molemmat lapset nukkuu omissa sängyissään, mies lähti poikansa luona käymään, hoitokoirakin nukkuu, eikä edes yksikään pesukone pidä mekkalaa.
Minä keitin itselleni kupin kahvia ja koitan keräillä voimia kaikkien hoitamattomien pikkujuttujen tekoon.
Sänky on petaamatta, ruokapöytä pyyhkimättä, sohvatyynyt pitkin lattioita, koneellinen märkää pyykkiä pesukoneessa, kauppalappu kirjoittamatta, yksien rattaiden vieminen varastoon ja toisten hakeminen pyöräsuojasta... Olisihan sitä tekemistä, mutta jotenkin vain tämä tietokone ja penkki houkuttelevat huomattavasti enemmän.

Meillä lapsille päivähoito on alkanut kivasti rullaamaan. Tirppa syö, nukkuu ja leikkii tyytyväisenä, ja Juniori taas syö hyvin, jopa ehkä liiankin hyvin, kun on henkilökunnalta kuulemma tullut kommenttia että annammeko pojalle ruokaa kotona laisinkaan, mutta nukkumaan ja juomaan eivät poikaa kunnolla saa.
Kovin tarkkaa tietoa minulla ei päivien kulusta pk:ssa ole, sillä mies hoitaa hakemiset lähes poikkeuksetta, ja tähän saakka hoiti myös viemiset, mutta nyt, vasten tahtoisesti, hoidan minäkin osani lasten pk kuljetuksista eli kävelen klo 7 tuplarattaita työntäen 2,5 kilometrin päässä sijaitsevalla pysäkille, vien lapset, suuntaan töihin, ja taas töistä tullessani toivon että rattaamme odottavat, jo sulkeutuneen päiväkodin, pihassa, minua hakemaan, ne kun eivät mahdu autoomme.
Tämä päivä vielä olisi vapaata, ja sitten alkaa jälleen neljän päivän työrutistus. Maanantaina on menoa, tiistaina on oikea hulinapäivä, ja keskiviikkona sitten taitaakin olla vähän rennompaa, ja siinä se sitten taas olikin. Sunnuntaista en edes viitsi sen tarkemmin kirjoittaa, viikonlopun työvuorot kun aina on vähän sellaisin " peukaloiden pyörittely-päiviä " Ei siis sillä, kiva vaan että on vähän rennompiakin päiviä, mutta itse koen että aika menee nopeammin töissäkin kun on tekemistä, ja se 8 tunnin työpäivä, ilman kunnon tekemistä tuntuu huomattavasti pidemmältä kun vastaava kiire päivä.
Jaahas, nyt alkaa kahvi olla siemailtu, eli kai se vaan on pakko alkaa hoitaa noita tekemättömiä asioita, jotta sitten lasten herättyä voin ottaa mukaani sen valmiiksi kirjoitetun kauppalapun, jättää pyykit takapihan terassille kuivumaan ja suunnata pyöräsuojasta haettujen tuplarattaiden kanssa kauppaan.