Heippa taas lukijat !!

Ilokseni tilastoista näen että ihmiset käyvät näitä sepustuksiani lukemassa, omaksi iloksenihan minä tätä blogia kirjoittelen ja tuntojani tänne puran, mutta kuitenkin, jostain kumman syystä, tuntuu hyvältä myös tietää että joku näitä käy lueskelemassa.
Mukava olisi jos joku, sillointällöin ainakin, myös kirjoittaisi jonkun kommentin, myös rakentavaa kritiikkiä saa antaa...

Mutta nyt taas asiaan. 
Kävimme siis sitä uutta asuntoa katsomassa, ja olihan siinä paljon niitä pikkuvikoja, mutta kuitenkin päätimme asunnon ottaa vastaan, oli siinä niin paljon hyvää että ne pikkuviat kestetään, ja kuitenkin suurinosa niistä oli sellaisia mitkä pitäisi korjata, eli ei muuta kuin vaatimaan..
Vuokrasopimus tuli postissa meille allekirjoitettavaksi, mutta minä en voi uskoa että asunto on meidän ennenkuin paperit palautuu meille, he kun halusivat vielä liitteeksi meidän molempien verotodistukset viime vuodelta, ja minä, ikuinen pessimisti, tietenkin nyt vielä pelkään että koko homma kaatuu siihen.
Maanantaina laskujeni mukaan paperit pitäisi siellä firmalla olla, joten odottelen keskiviikkona saavani postia/ puhelin soiton heiltä viimeistään.

Töitäkin minä haeskelen edelleen, ja hakemusta toisensa perään laitan, mutta yhtään ainoaa edes haastattelu kutsua ei ole vieläkään kuulunut, eikä siis edes puhelin soittoja ole tullut mistään.
Nyt olen jo luopunut toiveesta että saisin töitä ls-puolelta, ja juuri tänään laitoin kahteen kehitysvammapuolen paikkaan hakemukset, toiseen haettiin oppisopimuskoulutettavaa, toiseen ihan normi työntekijää, mutta aina voi yrittää.

Mutta nyt on jo muutaman tunnin ollut pyykit koneessa odottamassa kuivumaan ripuistamista, joten ehkä nostan tämä pienen pyllyni tästä penkistä ja menen hoitamaan töitäni.