Taas yksi perjantai ilta yksin kotona lasten kanssa. No, tätähän tämä on ollut jo pitkänpitkän aikaa, miehellä kun on omat menonsa perjantai-iltaisin. Eipä tuo minnekään kännäämään lähde, päinvastoin, tämä meno on juuri siksi että pysyisi erossa alkoholista ja muista päihteistä. Eli hyvä vaan että käy..

Mutta vaikka tiedänkin että on hyväksi nuo reissut, niin ei se poista sitä tosiasiaa että taas yksin hoidin lasten iltatoimet, tytölle syötin puuron samalla imettäen vauvaa, tytön pesut meni vauvan samalla huutaessa kun ei voinut pitää sylissä, rasvauksissa meidän tinttaliisa taas kerran laittoi vastaan niin paljon kuin pystyi, ja yksinäni hoidin nuo hammasta purren, vaikka oikeasti olisi tehnyt mieli soittaa miehelle ja ilmoittaa että jos ei nyt heti tule kotiin niin sitten ei tarvitse tulla enää ollenkaan.

Nyt vaan toivon että mahdollisimman pian tuo poika tuonne sänkyynsä nukahtaisi, ei vaan enää tänään meinaa voimat rittää mihinkään mahavaivoihin tai vastaaviin. On tässä taas nimittäin väännetty ihan riittävästi raivoavan 2v:n kanssa

Jaahas, eipä tuo sylihiiri-tissatakiainen tuonne omaan sänkyynsä nyt suostu rauhoittumaan, eli taas on mentävä